LEHTIKIRVA Aphidina

Nämä tuholaiset ovat läpikuultavia; harmaita, vihreitä jne. Paljainsilmin havaittavissa noin 3 mm mittaisia.
Iskevät yleensä huonosti hoidettuihin kasveihin joita on pidetty liian kauan kuivana.
Ensimmäisenä kirvat iskevät nupun ja lehden alkuihin joista ne on helposti havaittavissa.

TORJUNTA:
Kylmä vesisuihkun. MUTTA HUOM! Suurinosa kasveista, eivät kestä alle 10 asteista vettä joten kylmä vesi saattaa olla myös haitaksi kasville.
Toinen keino on sekoittaa mäntysuopaliuosta veteen. Suhde = 3 dl / 10 l vettä.
Just tämä mäntysuopa / vesiliuos ei tepsi, voi kokeilla lisätä seokseen lisukkeena teelusikallinen talousspriitä.
Torjunta tulisi tehdä tarpeeksi usein, jottan myös mahdollisesti pienetkin uudet asukit kuolevat.

*****

KILPIKIRVA Coccidae


Kilpikirvat ovat kooltaan noin 2 - 3 mm mittaisia. Myös paljain silmin havaittavissa ainakin aikuiset yksilöt.
Mitä kilpikirvoja minulla oli, niin näyttivät äkkiä katsottuna koivun siemeniltä.
Niillä on litteä tai kuperan muotoinen kilpi suojanaan.
Nämä eivät liiku, ainakaan naaraspuoliset yksilöt ja nämä öttiäiset lähtevät helposti pinseteillä irti. Mutta ovat todella hankala torjuttava laji!
Imee kasvinesteitä ja tuhoaa lopulta koko kasvin.

TORJUNTA:
Kaikki pyretriini valmisteet mm. Provado merkkiset tuotteet.
Kuitenkin sellaiset torjunta aineet jotka imeytyvät kasvien vihreisiin osiin ja näin pääsevät sitten tuholaisten suihin.
Sumutteet harvemmin auttavat, kuten mäntysuopaliuos, koska kilpi on niiden erinomainen suoja tälläisiin "mietoihin" torjunta-aineisiin.

*****

VILLAKILPIKIRVA Pseudococcus citri

Kilpikirvan tavoin hankala torjuttava, kun iskeävät kasviin.
Paljain silmin havaittavissa noin 2 - 4 mm mittainen. Varsinkin nämä tunnistaa helposti valkoisesta väristään ja pumpulimaisesta nukasta, mitä ilmaantuu varsinkin kasvien tyvi kohtiin.
Leviää myös helposti munien kautta, joten on oltava varovainen saastuneiden kasvien poistossa ja hävittämisessä.

TORJUNTA:
Sama tapa, kuin kilpikirvoille.
Pyretriini valmisteet, aikuiset yksilöt voi poistaa pinseteillä.

*****

VIHANNESPUNKKI Tetranychus urticae

Pieni tuholainen. Noin ½ mm mittainen oranssin keltainen kyljissään täplät.
Tätä itse tuholaista on vaikea havaita paljain silmin, joten sen varmistukseen tarvitsee suurennuslasia. Mutta hyvätuntomerkki on seitti, mitä se kutoo kasvin ympärille. Itse tuholaiset viihtyvät parhaiten lehtien alapinnalla.
Viihtyy parhaiten kuivassa huoneilmassa, joten on pahin vaiva talvisin.

TORJUNTA:
Huoneenlämmössä punkin kehittyminen munasta aikuiseksi kestää noin 8 - 10 vrk, joten torjuntaa tulisi jatkaa 2 - 3 viikon välein, jotta varmasti kaikki yksilöt tuhoutuvat.
Torjuntaan käy kaikki pyretriini valmisteet sekä mäntysuopaliuos.
Minun torjuntapani on ollut yleensä seitin poisti aivan ensimmäiseksi! Kasvin huuhtelu haalealla vedellä hanan alla ja mahdollisesti pintamullan vaihto. Näitä on nähty useampaan otteeseen eri kasveissa, mutta tuon huuhtelun ja seitin poiston jälkeen niitä ei ole enää samassa kasvissa näkynyt.

*****

ANSARIJAUHIAINEN Trialeurodes vaporariorum

Noin 1 - 2 mm mittainen perhosta muistuttava hyönteinen.
Ei tee tuhoisaa jälkeä, mutta on epämiellyttävä hyönteinen. Leviää nopeasti kasvista toiseen lentokyvynsä vuoksi.

TORJUNTA:
Myös näistä on hankala päästä eroon.
Näihinkin tuholaisiin tehoaa pyretriini valmisteet.
Tosin voi kokeilla myös alhaista lämpötilaa. Nämä hyönteiset eivät selviä alle 5 asteen.
On myös otettava selvää kasvin olosuhteet eivät kaikki kasvitkaan menesty alle 5 asteen.

*****

RIPSIÄINEN Thysanoptera

Tämäkin tuholainen imee kasvin nesteitä. Kooltaan noin 1 - 2 mm ja väri vaihtelee mustasta vaaleaan oranssiin.
Parhaiten huomaa tuholaisen olemassa olon, kun kasvin lehdet muuttuvat harmaan tai kellertävän laikukkaiksi.
Tuhonlaatu on samanlainen kuin vihannespunkeilla, mutta nämä eivät tee seittiä.
Tämänkin lajin tunnistukseen on parhainta olla suurennuslasi apuna. Viihtyvät lehtien alappinnoilla munaryppäitten seassa.

TORJUNTA:
Näihin ei tehoa mäntysuopaliuotteet tai muutkaan sumutteet. Alkuaan se saattaa vaikuttaa hetkeksi, mutta kehittyvät immuuneiksi näille valmisteille.
Parhaiten näihin tehoaa aineet, jotka tulevat juurien kautta kasvien koko osiin. Esim. multaan laitettavat torjunta aineet ( tikut ).

*****

HARSOSÄÄSKI Sciaridae

Pieni ja hentorakenteinen lentävä hyönteinen. Noin 3 - 4 mm mittainen.
Tulee sisälle Suomen luonnosta sekä useimmiten tuoreesta mullasta.
Kehitys munasta aikuiseksi 27 vrk.
Ei niinkään tuhoisa kasville mutta suuren parven takia epämiellyttävä.

TORJUNTA:
Aikuisista yksilöistä pääsee eroon kärpäspapereilla, mutta toukista pääsee helpoiten eroon, kun mullan kastelee läpikotaisin mäntysuopaliuoksella.
Myös mullan kuivatus auttaa, koska nämä lisääntyvät todella helposti kosteassa mullassa.
On tietenkin otettava selvää kasvin olosuhteista, kärsiikö multaa kuivattaa kuinka kauan.

*****

ÄKÄMÄPUNKKI Cecidophy hendersonii

Useimmiten jukkapalmun ongelma tuholainen.
Muistuttaa kovasti härmätautia, mutta lehden päälle ilmaantuvissa "jauhomaisissa" laikuissa elääkin mikroskooppisen pieniä
pitkulaisia öttiäisiä.
Näitä ei tahdo erottaa edes suurennuslasilla.

TORJUNTA:
Lehtien perusteellinen pyyhintä mäntysuopaliuoksella.